tiistai 27. elokuuta 2013

Suunta oikea :)

Oi, olen niin happy :) Tänään oli taas yrittäjän ammattitutkintoon liittyvä opiskelupäivä. Päivään sisältyi tällä kertaa luennon (teemana juridiikka ja sopimusoikeus) lisäksi myös henkilökohtainen ohjausaika talousalan asiantuntijan kanssa. Lähdin ohjaukseen hivenen epäröivin fiiliksin. Mukana mulla oli tekemäni rahoitus- ja kannattavuuslaskelma, niiden pohjalta kirjatut perustelut (eli mitä mikäkin luku suunnitelmissani sisältää), budjettitehtävä ja lista kysymyksiä.

Pikkuisen pohditutti, että olenkohan nyt ollenkaan osannut pähkäillä tulevaisuuden lukuja oikein, eli olenko muistanut sisällyttää laskelmiini oikeita asioita, varata juokseville kuluille riittävästi varoja ja ymmärtänyt vakuutuksiin, lainoihin, yrittäjätuloihin ym. liittyvät asiat niin kuin pitää.


Noh, epäröinti oli turhaa, sillä osoittautui, että kaikki olikin hyvin. Sain asiantuntijalta positiivista ja kannustavaa palautetta liittyen yritykseni tulevaisuuden suunnitelmiin. Liiketoimintasuunnitelmaani sisältyviin rahoitus- ja kannattavuuslaskelmiin liittyvät luvut olivat hänen arvionsa mukaan realistisia ja olin paneutunut niihin hyvin. Hän kertoi ihan itsekin innostuneensa uniikeista suunnitelmistani ja arvioi, että liikeideallani on mahdollisuuksia menestyä. Sain myös vastauksen kaikkiin kysymyksiini. Vastausten pohjalta on taas helppo jatkaa suunnitelmia eteenpäin. Suunta on siis oikea.

Jesjes! Leijun varmaan viikon. Kyseessä oli tietysti vain yhden ihmisen mielipide, mutta koska se tuli suoraan asiantuntijatason ihmiseltä, niin tuntuihan se mukavalta. Jännä miten vain muutama lause oikealla hetkellä kerrottuna voivat rohkaista ja saada tällaisia ilon & onnistumisen fiiliksiä aikaan. Tästä on hyvä jatkaa :)

perjantai 16. elokuuta 2013

Saisinko kuitin, kiitos!

Kävin eilen päiväristeilyllä Tallinnassa. Tarkoitukseni oli alkujaan tutustua Tallinnan erilaisiin käsityöliikkeisiin ja tehdä sopivia materiaalihankintoja. Toiveena oli tietysti löytää tuotteita hivenen halvemmalla kuin Suomesta. Harmikseni en ennättänytkään perehtyä käsityöpuoteihin ja kirppiksiin, vaan pysyttelin tällä kertaa vain keskustan ja sataman kauppakeskuksissa. Ensi kerralla täytyy lähteä ihan ajan kanssa liikenteeseen, sillä nyt oli vain muutama tunti aikaa olla maissa.

Jotain kotiin vietävää kuitenkin löysin :) Ostin vähän lampaan villaa huovutettavaksi sataman viereisestä Sada Marketista. Kyseisessä kauppakeskuksessa on kymmenittäin erilaisia pieniä myyntitiloja yrittäjille. Tehtyäni kaupat, ensin en saanut yrittäjältä kuittia ollenkaan. Olin kuitenkin ostostilanteessa skarppi ja pyysin saada kuittia erikseen. Myyjä lupasi kuitin antaa. Vierestä sitten seurasin, kun hän leikkasi kuittirullasta saksilla epämääräisen pienen palan irti. Hmm, nykyaikaista?

Saamassani kuitissa ei lukenut yrityksen nimeä (sitä ei lukenut kyllä missään näkyvällä paikalla muutenkaan) eikä ostamieni tuotteiden nimiä, vain epämääräisiä numeroita ja loppusumma. Kuitti oli tulostettu myös niin haalealla musteella, että hyvä, kun sai numeroista selvää. Tosi luotettava fiilis tuli yrittäjästä. Kaiken huippu oli se, että kuitti oli käytetty molemmilta puolin. Ei taida moinen kuitti ihan kelvata kirjanpidon liitteeksi (Tallinnasta en tiedä, mutta ainakaan meillä Suomessa).. Onneksi ei ollut hintava hankinta, kun meni nyt omaan piikkiin eikä yrityksen. Tarinan opetus lienee se, että muista aina varmistaa, että saat kuitin ja tarkistaa myös, että millaisen kuitin :O Ainakin jos olet tekemässä arvokkaampia hankintoja.

Sada Marketissa oli muutenkin vähän outo meininki. Ainakin 5 yrittäjää myi samanlaisia piraattilaukkuja, lippiksiä, kelloja ja artisti t-paitoja. Louis Vuittonin nahkaisen käsilaukun olisi saanut 25 €:lla. Joopa joo, aitojen laukkujen hinnat kun pyörivät satasissa. Luulin, että noin räikeä piraattituotteiden myynti olisi jo kielletty, mutta ei näköjään ole. Käsitöitä oli myynnissä myös. Käsintehdyn magneetin olisi saanut 50 sentillä. Toki virossa on halvemmat hinnat, mutta tuo nyt menee jo ihan älyttömäksi. Sama melkein kuin olisi ilmaiseksi antanut. Käsintehtyä toivoisi arvostettavan huomattavasti enemmän. Ensimmäinen ja helpoin merkki, josta arvostuksen (tai sen puutteen) huomaa, on hinta. Huh, kaikenlaisia yrittäjiä sitä löytyykin. Ikävä fiilis jäi, kun kierteli marketissa. Ja varsinkin, kun tietää, että niiiin monet niitä tuotteita kuitenkin ostaa ja samalla ylläpitää epämääräistä bisnestä.

Että sellainen reissu.